In collaboration with:

Sunday, 23 October 2011

#020 - A fisherman lives here with the best catch of his life




Ollaan tuon Ukkokultani kanssa unelmoiden tuumailtu jo meleko pitkäkin tovi, että oma koti olisi kultaa näitten ainaisten vuokrattavien sijasta. Etusijalla valinnassa on luonnollisesti se, että kumpikin tuntee sen omakseen ja vaakakupissa painaa erityisesti se, että sen täytyy sijaita lähellä Leijonamme, Jaloleijona, (kyllä, keksin juuri muutaman peitenimen, joilla meirän pikku-isäntämme vierailee tästä lähtien blogissani = Leijona, Jaloleijona, pikku-isäntä sekä myöskin tylsästi pelekkä L) hoitopaikkaa eli keskustan tietämillä.

No, tällä viikolla me tairettihin löytää se, joka pitkästä aikaa sykähdytti meitä kumpaakin: rintamamiestalo n. 500m päässä Jalopeuramme hoitopaikasta ja hintakin pysyy kaavailemissamme raameissa (...tai mitä nyt tämän talon vuoksi olisimme valmiita remontoimaan hintakattoamme abouttirallaa 25 000€ korkeammaksi). Kumpikin meistä toivoo, että tämä tuntuisi omalta vielä silloinkin kun paikanpäälle päästähän sillä tällä hetkellä tuntuu silkalta unelmalta löytää hintaraamejamme vastaava (plus ne "vaivaiset" 25 000€), 1089 m² tontilla (josta itse talo vie reippaat 104m²), rintamamiestalo sekä sijainti likillä keskustaa mutta kuitenkin tyystin omassa rauhassa.

Huomenna pärähtää käyntiin jälleen uusi viikko ja tiistaina sitten nährähänkin, että saako tämä meirän unelma torella siivet toteutuakseen sillä rimpauttelin torstaina kiinteistövälittäjälle sopien taloesittelyn tiistaille. Jännittää ihan pirusti mutta siihen saakka voikin ihan luvan kanssa unelmoida, minkä asian tiimoilta voisinkin ripotella teille, arvoisat lukijana, talounelmia sisustusunelmineen -eli toisin sanoen levittää inspiraatiota kuvien muodossa ja tässäpä niitä, ENJOY!




[Images from: Pinterest]

#019 - Fashion poetry


Vastauksena teille, jotka olette mahrollisesti lennättäneet ajatussikermiä kysymysmerkkien kera koskien blogini nimen alkuperää niin tässäpä teille hitusen selevitystä : --- )

Runot ovat aina olleet ainakin jollain tasolla osana meikälääsen elämää -en tarkalleen muista mistä lähtien mutta ainakin aikaisimpia muistikuvia on runokirjasta, jonka sain 7-vuotislahjaksi äiteeltäni mistä sitten opettelin abouttirallaa 5-sivuisen runon ulkoa ja lueskelin muististani sitä innoissani aina kaikille (erelleenkin muistan pieniä pätkiä sieltä täältä) : --- ) Enivei, itsekin kirjoittelen runoja (suurin osa taitaa kyllä mielestäni olla niitä niin kutsuttuja pöytälaatikkorunoja mutta osa löytyy jopa Harhakuvastakin *click, click*).
Runot ja kirjoottaminen yleensäkin ovat aina toimineet siltana itse allekirjoittaneen ja muiden ihmisten välillä -avoimuus kun on haussa vielä ja tuloo varmasti aina olemahankin sillä oon sosiaalinen erakko (pystyn olemaan suht avoin esimerkiksi anoreksiahelvetistäni ja tietyistä muistakin asioista mutta niistäkin pystyn kertomaan vain kymmenosan sillä harva, kenties pari ihmistä, todella tietää mitä pääni sisälle kätkeytyykään niiden ja muiden asioiden tiimoilta).

Musiikkia korvilleni on myöskin muotirunous -se kenties joidenkin korviin hyvin naurettavaltakin kuulostava fakta siitä, että miten ääretöntä intohimoa tuntee muotia kohtaan ja miten materialismionnellisuudesta liiteleminen oikiasti käy terapiaistunnosta.
Ja näistä asioista tässä blogissanikin on kyse -asioista, jotka mieleni valtakunnassa pyörivät niillä arjen ruhtinaallisilla tähtihetkilläkin höystettyinä. Sitä on Fashion poetry : --- )


Psst: Sattumalta aihepiiriin sopien katselin eilehen Liv-kanavalta Sex and the City:ä, jossa oli tämän postauksen kanssa täysin nappiin osuva lausahdus, josta tämän postauksen lopetus koostuukin:

                                 [Season 6, episode 88: The ick factor] 
Carrie: How about I read you a little bit of my favorite poetry?
Aleksandr: Please. 
Carrie: [Reads from Vogue] "Cocktails at Tiffanys calls for classic charm. Oscar de la Renta sleeveless silk full skirted dress with black patent leather bow belt." Now that is pure poetry.


Saturday, 8 October 2011

#018 - Twiggy's Frock Exchange

[Images from all over the Internet but collage made by me]


Näin lauantai-illan ratoksi huomasin sisäisen (ja varsin usein esille pääsevän) kirpputorisaalistajani ja DIY-meininkiä rakastavan muotiholistini hyppäävän aikalailla taivaisiin saakka kun huomasin Liv-kanavalle rantautuneen Twiggy's Frock Exchange-sarjan, jossa muoti-ikonina tunnettu, entinen huippumalli, Lesley "Twiggy" Lawson, Paula Reed ja Lauren Laverne  kierrättävät ja tuunaavat vanhoja designer-asuja eri-ikäisille naisille.

Tämä sarja passaa meikälääselle ainakin kuin nenä päähän sillä oon koukuttunut kirpputori-meininkihin ja takaraivossani kolkuttelee miltein aina joku do it yourself-idea, jolla tietty vaatekappale saa uuden elämän siihen omaan tyyliin sopivalla tavalla. Enivei, tämä sarja on oikia löytö ainakin ittelleni joten koin velvollisuudekseni jakaa sen teillekin arvon lukijat! : --- )

Siispä nokat kohti
Liviä lauantai-ehtoosin!

Tuesday, 4 October 2011

#017 - Running in heels

[From: Pinterest.com]


Tekisi mieli rimpautella
Neiti Ajalle ja anoa, että pysyisi aloillaan eres pikkuusen kauemmin. Aika tuntuu oikiasti vain katoavan jonnekin tiimalasin tuolle puolelle ja kuukaudet tuntuvat vain päiviltä. Juuri äsköönhän julkaisin erellisen blogitekstini mutta kun tarkemmin katsoi niin sehän on julkaistu elokuun loppupuolella ja nyt riennetäänkin jo lokakuussa. Aika menöö ihan liian nopiaa!

Oon erittäin pahoillani näistä postaustauoista ja yritän ryhdistäytyä silloon kun sitä omaa aikaa eres hitusen on ja kyllä teitä on tuolla luonnoksissa orottamassakin reippaat kolmisenkymmentä blogitekstiä, jotka vain pitäisi saada viimeisteltyä : --- ) Ajattelinkin, että jottei postaustauot kävisi liian pitkiksi niin tässä postauksessa mainitsemani idean säästäisin jonnekin tulevaisuutehen ja nyt alkaisin tekemään muutamaan otteeseen viikossa inspiraatio-postauksia, joissa hehkuttaisin milloon mitäkin: netissä bongaamiani katutyylejä, löytöjä nettishoppailun parista jne. tiivistetyssä muodossa koska sellaaset eivät ryöstä niin palioa aikaa vaikka sitä hitusen kyllä vievätkin.
Sillä tämä bloggaaminen on juurikin mun juttuni ja haluan koukuttaa teirät, arvon lukijani, omaan blogimaailmaani niin että tämä olisi teille mahrollisimman mieluisa ja kattava kokemus kun visitoidutte luonani virtuaalisesti : --- )

Kuten blogini tahattomasta varhaistalvihorroksesta olettekin voineet huomata niin oma elämä on hyvin aikaa vievää ja hektistä vaikka kuinka tahtoisin siihen tiheän bloggaamisenkin kuuluvan. Hektinen elämäntilanne tiivistettynä selittynee varmasti seuraavalla tiivistelmälläni: perhe-elämää rullataan etehepäin ukkokullan ja eilehen 10 kuukautta täyttäneen pikkuherramme kera ja mää olen myöskin syyskuun alusta saakka toiminut kokopäiväisenä korkeakouluopiskelijana mikä taas tulee vaatimaan pirusti töitä kuten tällä koulutusasteella kuuluukin -näitten kahden yhdistäminen ei siis arvatenkaan mitään nannaa ole ja jos joku mietttii miten sitä jaksaa niin vastauksenani siihen on, että määrätietoisuudella ja haluamisella päästään jo erittäin pitkälle sillä se on pitkälti se asenne, joka ratkaisee lopputuloksenkin.
Jos olisin heti sillä asenteella liikenteessä, että pienen vauvan kanssa korkeakouluopiskeluista ei voisi selviytyä sisäisen perfektionistini vaatimalla meiningillä niin sitten en selviytyisi mutta kun oon päinvastaisella ja myönteisellä asenteella liikenteessä niin totta hitossa tämä onnistuu. Siinä auttaa pitkälti myös maailman upein mies, jonka ansiosta vapaa-aikanakin saan -kuten on pakkokin- puurtaa opiskeluiden parissa ja oman mielenterveyteni vuoksi omistaa perhe-elämän ja opiskeluiden ohella muutakin elämää : --- )
Mutta tosiaan, hain ensimmäästä kertaa ikinä sitten ylioppilaslakin saatuani korkeakouluasteelle (tähän saakka on tullut oltua avoimessa yliopistossa englantia pänttäämässä ja sitten kutsuikin äitiysloma) tänä keväänä ja yllätyksekseni sain kuulla ennen syksyä päässeeni siihen, mihin eniten himoitsinkin eli pk-yrittäjyyden koulutusohjelman tradenomiksi ammattikorkeakouluun.
Yllätyksekseni siksi, että hakijoita sinne oli yksikön johtajamme mukahan useampi sata ja meitä aloitti siellä hitusen reippaat 30, mää mukaanlukien. Ajatus yliopistostakin kutkuttaa mielessä mutta en ole vielä kertakaan sellaiseen hakenut ja aika näyttää tulevaisuuden mutta näillä näkymin tämä minne pääsinkin niin on juurikin se mun juttuni -ajatuksia elämästä sen jälkehen on aluksi päästä työelämään kiinni muutamaksi vuodeksi, kenties sitten kokeilla pyrkimistä ensimmäästä kertaa ikinä Suomessa yliopistoihin tai pyrkiä suoraan sinne, minne jo kutkuttaisi mennäkin: lukemaan Lontoon yliopistoon muotimarkkinointia ja journalismia : --- )
Tämän nykyisen opiskelupaikkani tiimoilta oon ajatellut suorittaa myöskin kaksoistutkinnon tältä saralta eli haalia päättötodistukset kahdesta eurooppalaisesta korkeakoulusta sillä tämä meirän koulumme tekee yhteistyötä Saksan korkeakoulun kanssa. Se asia on ajankohtaisempi parin vuoden päästä vaikkakin nytkin sen eteen kannattaa tehrä kovasti töitä mm. sisäistämällä kaiken opiskelemani myös englanniksi. Ajattelin tulevaisuuden suunnitelmistani opiskelujen saralta kyhätä jonkinnäköösen postauksenkin tulevaisuudessa.

Mutta, nuo asiat hamuilevat vasta tulevaisuudessa eli palaillaampas nykyhetken pariin : --- )
Tosiaan, elämä on tällä hetkellä hyvinkin hektistä eli toivottavasti ymmärrätte tulevaisuudessakin ne hiljaiset hetket blogissani vaikka nyt tarkoitus onkin viljellä alussa mainitsemiani postauksia blogihiljaisuuden välttämiseksi. Pysykääpä näppäimissänne (kuuloilla-sanan webilisoituneempi muoto)! : --- )
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...